Tekoälyyn pohjautuva ohjelmisto auttaa vähentämään päästöjä Turun tunnin juna -hankkeessa

Tekoälyyn perustuvalla ORIS-ohjelmistolla voidaan optimoida infrahankkeen materiaalivirtoja kestävän kehityksen periaatteilla. Ohjelma auttaa hyödyntämään maamassoja hankkeen sisällä, käyttämään optimaalisia sijoitusalueita ja minimoimaan kuljetusetäisyydet.

Hanna Leskinen

Kun infrahankkeessa syntyy ylijäämämassoja, miten niitä voidaan hyödyntää ja hallita paremmin? Miten varmistetaan, että niitä kuljetetaan mahdollisimman vähän paikasta toiseen? Päästölaskennat pohjautuvat vahvasti massalaskentaan, ja aikaisemmin hankkeiden massatasapainoa on määritetty leikkausmassojen uudelleen sijoittelulla.

Jatkossa massatasapainoa ja muita materiaalivirtoja on tarkasteltava monipuolisemmin, koska infra-alan täytyy huomioida kestävän kehityksen periaatteet toiminnassaan. Nykyaikaiset digitaaliset ratkaisut mahdollistavat laajemman tarkastelun kustannustehokkaasti.

Kun kiviaineksen laatua selvitetään tarkemmin, leikattavaa kalliota voidaan hyödyntää raaka-aineena esimerkiksi sepeliin, asfalttiin tai rakennekerroksiin. Lisäksi massojen siirtämiseen liittyvät kuljetusmatkat vaikuttavat kokonaisuuteen.

ORIS Turun tunnin juna -hankkeessa

Olimme yhteistyökumppanimme ORIS-yhtiön kanssa mukana Turun tunnin juna -hankkeen ratasuunnitteluvaiheessa välillä Espoo–Salo. Työhön kuului massatasapainon hallitseminen, päästölaskelmat sekä massojen hyödyntäminen. Visualisoinnin avulla tulokset olivat helpommin ymmärrettävissä ja kohdennettavissa eri osa-alueisiin.

Tekoälyä hyödyntävän ORIS-ohjelmiston avulla pystyimme muodostamaan vaihtoehtoja maamassojen hyödyntämiseen sekä löytämään optimaaliset kuljetusreitit. Jo suunnittelun aikana on tärkeää pyrkiä selvittämään, mistä materiaali saadaan, ja löytämään väliaikaiset ja lopulliset massojen sijoitusalueet.

ORIS-ohjelmistolla suunnittelijat pystyvät havaitsemaan haastavimmat osa-alueet kustannusten ja päästöjen osalta ja keskittymään niihin. Ohjelman avulla voidaan hyödyntää myös vaihtoehtoisia materiaaleja ja laskea niiden päästö- ja kustannushyödyt. Geologian tutkimuskeskus (GTK) oli myös hankkeessa mukana selvittämässä kivilaatuja. Tulosten avulla voidaan paremmin analysoida kiviaineksen hyödynnettävyyttä eri alueilla.


Päästölaskenta osaksi suunnitteluprosessia

Näemme Arkancella, että kestävä kehitys on olennainen osa hankkeen elinkaarta. Kestävyyden kannalta on tärkeää, että tieto säilyy suunnittelun alkuvaiheesta rakentamisvaiheeseen ja kunnossapitoon asti. ORIS-alusta on tilaajan käytettävissä koko hankkeen ajan. Data jää tilaajalle ja sitä voidaan päivittää eri hankevaiheissa.

Vahvuutena on myös laskennan monipuolisuus: erilaisia vaihtoehtoja voidaan laskea aina tarvittaessa vertailtavaksi ja valita niistä optimaalisin. Visualisointi auttaa ymmärtämään ja hallitsemaan tietoa paremmin, kun dataa ei tarvitse etsiä erillisistä Excel- tai Word-tiedostoista.

On hyvä muistaa, että vaikka kuinka laskemme hiilidioksidipäästöjä, tärkeintä on se, miten hyödynnämme tietoa. Ei kannata laskea arvoja vain sen takia, että niin täytyy tehdä. Jatkossa onkin tärkeää, että päästölaskenta on osa suunnitteluprosessia. Tilaajaorganisaatioilla on tässä myös suuri rooli, koska ne voivat määritellä yhtenäiset vaatimukset ja mittaristot. Me puolestamme toteutamme digitaalisia ratkaisuja, jotka helpottavat vaatimuksiin vastaamista.

Hanna Leskinen on työskennellyt parikymmentä vuotta infrasuunnittelijana ja siirtyi toukokuussa 2022 Arkance Systems Finlandille projektipäälliköksi. Hän opiskelee ylempää AMK-tutkintoa ja tekee parhaillaan lopputyötä päästölaskennan ohjelmistotarpeista.